Romalaisessa kurissa, jossa vuosisatojen ajan muotoutui katolisen maailman kohtalo, tapahtui 17. elokuuta 2016 vuosikymmeniä kestäneen tapahtuman, jota monet kutsuivat "hiljaiseksi vallankumoukseksi". Päapa Franciscus perusti apostolisen kirjeensä Humanam Progressionem uuden dikasterian — viranoston, joka oli tarkoitettu käsittelemään ei pelkästään hyväntekeväisyyttä, vaan kokonaisvaltaista ihmisen kehitystä. Näin syntyi kokonaisvaltaisen ihmisen kehityksen dikasteria (Dicasterium ad Integram Humanam Progressionem fovendam) — yksi Rooman kurian 16 dikasteriasta, jota pyrittiin yhdistämään kirkon hajautetut toimet oikeudenmukaisuuden, rauhan ja jokaisen ihmisen arvon puolesta.

Luojaan historia: neljän neuvoston yhdistäminen

Dikasteria ei syntynyt tyhjästä. Se yhdisti neljän lakkautetun paavi-neuvoston toimivallan: "Oikeus ja rauha", "Cor Unum" (paavi-neuvosto hyväntekeväisyydestä), neuvosto pastoraalisen huolenpidon siirtymään ja matkustaviin sekä terveydenhuollon neuvosto. Idea oli revolusionaalisena: sen sijaan, että käsiteltäisiin rauhaa, köyhyyttä, siirtolaisia ja sairaita erillisinä, kirkko perusti yhtenäisen elimen, joka tarkoitti käsitellä kaikkia näitä kysymyksiä niiden välisissä yhteyksissä. Tämä oli vastaus 21. vuosisadan haasteisiin — globalisaatioon, massasiirtolaisuuteen, ekologiseen kriisiin ja kasvavaan epätasa-arvoon. Franciscus, joka vielä kardinaalina puhui "kirkosta köyhille", sai vihdoin työkalun tämän konseptin toteuttamiseen koko kurian tasolla.

Rakenne ja johto

Dikasterian johtaa prefekti. Sen perustamisesta lähtien vuoteen 2025 asti kyseinen virka oli täyttänyt kardinaali Michael Czerny, tšekkiläinen jesuiitti, joka tunnettiin työstään siirtolaisia ja pakolaisia koskevissa asioissa. Dikasterian sihteerinä toimii sisko Alessandra Smerilli — yksi harvoista naisista korkeissa vaticanilaisissa viroissa. Heidän tehtävänsä ei ole pelkästään hallinnoida, vaan "kuunnella, käydä vuoropuhelua ja pohtia sinodaalisen avainkulman mukaan", kuten laitoksessa kirjoitetaan. Dikasteria tukee laajaa verkostoa neuvonantajia ja asiantuntijoita eri maista, mukaan lukien siviilit, munkkijärjestöjen edustajat ja kansainväliset organisaatiot.

Vastuualat: taloudesta ekologiaan

Dikasterian toimivallan laajuus on vaikuttava. Se käsittelee taloutta ja työtä, luonnon suojelua ja maata "yhteisessä kodissa" sekä siirtolaisuutta ja humanitaarisia kriisejä. Sen toimivaltaan kuuluvat myös terveydenhuolto, ihmiskaupan torjunta, vankien oikeuksien suojelu, kuolemantuomion kumoaminen, aseiden vähentäminen ja konfliktit. Dikasteria tutkii ja levittää kirkon sosiaalidoktrinaa, tulkaten nykyisiä haasteita evankeliumin valossa. Se ei reagoi pelkästään kriiseihin, vaan yritää analysoida niiden syitä — olipa kyse taloudellisista spekuloinneista, epäsymmetrisistä kauppatyyleistä tai kehitysmallista, jotka luoivat syrjäytymistä.

Siirtolaisuus ja pakolaiset: erityinen huolenpito

Erityinen ja dramaattisin alue on työskentely siirtolaisia, pakolaisia ja ihmiskaupan uhrien kanssa. Ensimmäiset kuusi vuotta dikasterian perustamisen jälkeen tämä aihe oli erillinen osasto, joka oli suoraan paavinvastuulla. Tämä korostoi pontifikaatin henkilökohtaista sitoutumista niiden kohtaloisiin, jotka jättävät kotimaansa turhan toiveen. 1. tammikuuta 2023 asti osasto on täysin integroitu dikasterian rakenteeseen, mutta sen painopistealue on edelleen samana. Dikasteria koordinoi paikallisten kirkkojen tukea siirtolaisille, tukee aloitteita nykyaikaisen orjuuden torjumiseksi ja tekee yhteistyötä kansainvälisten organisaatioiden kanssa siirtymään oikeuksien suojelun puolesta.

Pandemian aika: kestävyyden testi

Maaliskuussa 2020, kun maailma oli COVID-19-pandemian vallassa, dikasteria tuli yksi keskeisistä koordinoijista Vatikaanin vastauksessa. Päapa Franciscuksen pyynnöstä perustettiin COVID-19: n Vatikaanikomitea, joka työskenteli muiden dikasterioiden ja organisaatioiden kanssa. Komedian tavoitteena oli paitsi lieventää kärsimystä, myös ohjata ihmiskuntaa "tieteellisenä ja mielikuvituksena" kohti "oikeudenmukaista ja tasavertaista tulevaisuutta". Tämä kokemus vahvisti dikasterian vakaumusta, että "kaikki on sidoksissa toisiinsa" — ekologia, talous, terveys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat kiinni toisistaan.

Dikasteria tänään: uusi perustuslaki ja uudet haasteet

Apostolisen perustuslain Praedicate Evangelium (2022) voimaantulon myötä dikasteria sai uuden sysäyksen. Sen missioa vahvistettiin ja laajennettiin: "edistää ihmisen henkilöllisyyttä ja sen jumalallista arvoa, ihmisoikeuksia, terveyttä, oikeudenmukaisuutta ja rauhaa". Vuonna 2026, paavi Leon XIV:n aikana, dikasteria jatkoi kehitystään. Perustettiin interdikasterinen komissio tekoälystä, jota dikasterian prefekti johti. Tämä oli tunnustus siitä, että kokonaisvaltainen ihmisen kehitys on nykyään mahdotonta ilman digitalisen todellisuuden harkintaa.

Loppusanat: palvelu kehityksen synonyymi

Kokonaisvaltaisen ihmisen kehityksen dikasteria ei ole pelkkä vaticanilainen byrokraattielin. Se on syvälle juurtunut usko siihen, että ihminen ei ole yksilöllinen, vaan osa yhtenäistä kokonaisuutta: talous on palvellakseen ihmisiä, ekologia on suojellakseen yhteistä kotia; siirtolaisuus ei ole uhka, vaan solidaarisuuden haaste. kahdeksan vuoden olemassaolonsa aikana dikasteria on muuttunut yhdeksi aktiivisimmista ja vaikutusvaltaisimmista katolisen sosiaalisen ajattelun keskuksista. Se muistuttaa maailmaa, että kehitys on merkityksellistä vain silloin, kun se on kokonaisvaltainen — toisin sanoen jokaisen ja koko ihmisen kehitys, ilman poikkeuksia.

Permanent link to this publication: