Henri Rousseau ja hänen teoksensa

Henri Rousseau, tunnettu lempinimellä “Tullimies”, on yksi kaikkien aikojen mestarillisimmista taiteilijoista. Hän ei oppinut akatemiassa eikä osallistunut ammattimaiseen osallistumiseen Pariisin saloneissa. Hän työskenteli tullissa ja maalasi sunnuntaisin. Hänen taulunsa kritisoitiin aluksi naivuudesta, väärästä perspektiivistä ja “lapsellisuudesta”. Mutta juuri tämä naivuus teki hänestä mestarin. Tänään Rousseaujen taulut ovat卢浮宫 ja New Yorkin modernin taiteen museossa, ja hänen nimensä on mukana avantgardin uranuurtajien joukossa. Miten veronkantaja tuli mestariksi? Tarkastellaanpa.

Kenenä Henri Rousseau on

Henri Rousseau syntyi vuonna 1844 kaupungissa La Vallessa Ranskan pohjois-länsipuolella. Hän palveli armeijassa ja työskenteli sitten tullissa (silloin hän sai lempinimen). Hän aloitti maalaamisen noin 40-vuotiaana itsenäisesti oppineena. Hän ei koskaan nähnyt trooppisia metsiä paitsi Pariisin kasvitieteellisissä puutarhoissa ja kuvitetuissa lehdissä. Mutta hänen mielikuvituksensa loi eksotisia maisemia tiikerien, apinoiden, kasvien kanssa, joita ei kasva yhdessä ilmastovyöhykkeessä. Hän esitti töitä säännöllisesti Salongen riippumattomissa (salongen hylätyissä), ja hänen töilleen kohdistui aluksi pilkkausta. Elämänsä lopulla hänet tunnustettiin nuorten avantgardististen taiteilijoiden toimesta, mukaan lukien Picasso. Hän kuoli vuonna 1910 köyhänä mutta uskoen omaan mestarillisuuteensa.

Tyyli: naivinen, mutta ei primitiivinen

Rousseaua luokitellaan “naiviksi taiteiksi” (art brut). Hänen tekniikkansa: tasainen, lähes tasainen maalaus, ilman ilmakehän perspektiiviä, esineet edessä ja taustalla esitetään yhtä selkeästi, värit ovat kirkkaat, lähes kielteiset. Kuitenkin tässä “lapsellisuudessa” piilee syvyys. Hahmot ovat pysähtyneet kuin unessa. Kompositiot ovat symmetrisiä, mutta täynnä piilotettua jännitystä. Rousseau loi oman maailmansa, jossa liikkumattomuus saavuttaa mystisen voiman.

Tunnetuimmat taulut

“Nukkuvan romanin” (1897) — leijona nuhaa nukkuvaa naista, mutta ei koske. Kuunvalo, autio maailma, musiikkiväline. Ristiriita. “Trooppinen myrsky: tiikeri hyökkää jyrsijää vastaan” (1891) — metsät, sade, saalistaja. Hän maalasi ensimmäistä kertaa lehtiä näin yksityiskohtaisesti, vaikka ei koskaan nähnyt trooppisia metsiä. “Unelma” (1910) — hänen viimeinen suuri työ: alasti divanilla metsässä, ympärillä eläimet ja muusikot. Picasso ihaili. “Futbolistit” (1908) — neljä pelaajaa omitillisissa asennoissa kentällä, joka muistuttaa unta. “Portti maisemaan” — itseportretti näkymänä.

Kuvat-ruudut: mitä ne tarkoittavat

Taidehistorioitsijat keskustelevat: Rousseau oli hullu tai mestari? Todennäköisesti hänen taulunsa ovat unien ja pelkojen visualisointi. Tiikerit symboloivat vaaraa, mutta voivat olla myös lempeitä. Romanin — vapaus, mutta myös haavoittuvuus. Metsät ovat tajunnan syvyyssijat. Rousseau sanoi: “Olen keksinyt uuden genren — maisema-portreetti”. Hän ei kopioinut luonnonlaajuutta, hän loi sen uudelleen. Hänen taulunsa ovat portaita paralelmaailmaan.

Tunnustus elämässä

Rousseau ei ollut rikas elämäänsä, mutta hänellä oli kannattajia. Vuonna 1908 Pablo Picasso järjesti hänen kunniakseen juhlan (kuuluisa “Rousseau-banquet”). Illalliseen osallistuivat Guillaume Apollinaire, Georges Braque, Marie Laurencin. Taiteilija oli liikuttunut itkuun. Kritiikit jatkoivat pilkkaamista, mutta nuoret taiteilijat näkivät hänessä surrealismiin johtavan edeltäjän.

Vaikutus nykyaikaiseen taiteeseen

Rousseau vaikutti surrealisteihin (Max Ernst, Salvador Dalí), naiviseen taiteeseen, pop-arteen. Hänen taulunsa ovat massakulttuurin ikoneita. “Nukkuvan romanin” parodioitiin mainonnassa, animaatioissa. Hänen naivin näkemyksensä maailmasta opetti taiteilijoita, että taito ei ole tärkeintä.

Missä katsoa

Rousseaujen parhaa kokoelmaa löytyy New Yorkin modernin taiteen museosta (MoMA): “Nukkuvan romanin”, “Trooppinen myrsky”. Louvresta “Naisen porteesi”. Muséen d'Orsayssä Pariisissa “Futbolistit”. Ermitažissa “Eksoottinen maisema”.

Henri Rousseau on esimerkki siitä, kuinka intohimo ja mielikuvitus voittavat koulutuksen puutteen. Hän loi oman maailmansa, jota emme voi vielä täysin ratkaista. Ja tämä on hänen mestarillisuutensa.

Permanent link to this publication: